Perhepalvelut Hanna Latvala



Palvelut


Perhepalvelut Hanna Latvala toteuttaa sosiaalihuoltolain mukaisia palveluja sekä lastensuojelun avohuollon tukitoimena tehtäviä palveluja. Sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut ovat ennaltaehkäiseviä palveluja, sellaisissa tilanteissa joissa tarvetta lastensuojeluun ei ole.

Perhetyö

Perhetyö on suunnitelmallista ja tavoitteellista työtä, jossa koko perhe huomioidaan. Keskeistä on kuitenkin aina lapsen edun turvaaminen. Ennen perhetyön aloittamista pidetään yhdessä perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa palaveri, jossa työlle asetetaan tavoitteet ja sovitaan kuinka usein perhetyöntekijä tapaa perhettä. Perhetyön tapaamiset pidetään perheen kotona. Koko perhetyön ajan työtä tehdään asetettujen tavoitteiden suuntaisesti, mutta kuitenkin joustaen, tilanteista riippuen.

Perhetyö on läpinäkyvää ja luottamuksellista työtä, jossa perheen omaa identiteettiä kunnioitetaan. Perhetyötä tehdään aina perheen tarpeista lähtien ja voimavarakeskeisesti. Keskeistä on löytää perheen omat vahvuudet ja voimavarat ja käyttää niitä apuna sen hetkisten vaikeuksien voittamiseksi. Perhetyöntekijä käyttää monipuolisesti erilaisia ratkaisukeskeisiä työmenetelmiä, asiakasperheen tilanteesta, toiveista ja tarpeista riippuen.

Perhetyön keinoin voidaan esimerkiksi tukea ja auttaa vanhempia lasten kasvatukseen liittyvissä asioissa sekä olla tukena perheen kriisitilanteessa. Lisäksi perhetyöntekijä voi auttaa ja ohjata perhettä arkitoimintojen jäsentämisessä sekä perheenjäsenten välisessä vuorovaikutuksessa.

Perhetyöllä pyritään aina pysyvään muutokseen perheessä.
Osana perhetyötä voidaan toteuttaa myös perhearviointi.

Perhetyö

Perhearviointi

Perhearviointi on perheen voimavarojen, vahvuuksien ja vaikeuksien arviointimenetelmä. Perhearviointi toteutetaan yleensä asiakkaan kotona, perheelle tutussa ympäristössä ja siihen osallistuu koko perhe. Näin ollen kaikki perheenjäsenet saavat tuoda esille oman mielipiteensä. Kun perhettä arvioidaan kokonaisuutena, saadaan tietoa lapsesta osana perhettä. Arviointimenetelmässä keskitytään perheen vahvuuksiin ja voimavaroihin ja toisaalta kartoitetaan mahdollisia vaikeuksia. Perhearvioinnissa keskitytään mahdollisimman kattavasti osa-alueisiin, joista perheen arki koostuu sekä perheen lähiverkostoon. Keskeisinä teemoina ovat vanhemmuus, perheen kommunikaatio ja tunne-elämä, perheenjäsenten väliset suhteet ja roolit perheessä.

Perhearviointi voidaan tehdä perheessä kokonaisuudessaan tai vain joiltakin tietyiltä osa-alueilta. Arvioinnin tarkoituksena on tehdä näkyväksi sekä perheelle itselleen että sosiaalitoimelle perheen arki mahdollisimman kattavasti vahvuuksineen ja voimavaroineen sekä mahdollinen tuen tarve. Perhearviointi voidaan toteuttaa osana perhetyötä.

Ammatillinen tukihenkilötoiminta

Ammatillinen tukihenkilötoiminta on aina koko perhettä huomioivaa, vaikkakin toiminnan keskiössä on tukea tarvitseva lapsi/nuori. Tukihenkilötoiminnassa huomioidaan koko perheen elämäntilanne ja sen mahdollinen vaikutus lapseen/nuoreen. Toiminta on suunnitelmallista ja tavoitteellista. Ennen tukihenkilötoiminnan aloittamista asetetaan yhdessä perheen ja sosiaalityöntekijän kanssa tavoitteet joille työ perustuu ja joiden suuntaisesti työ etenee. Tavoitteena voi olla esimerkiksi sosiaalisten taitojen harjoittelu, itseluottamuksen ja minäkuvan vahvistaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen, keskusteluapu ja itsenäistymisen harjoitteleminen. Usein työ on toiminnallista.

Ammatillinen tukihenkilö on turvallinen aikuinen lapsen/nuoren elämässä, joka ei ole ainoastaan paikalla, vaan läsnä. Tukihenkilötoiminnassa keskeistä on tukea tarvitsevan lapsen/nuoren ikätasoinen itsetunnon vahvistaminen ja omien vahvuuksien ja voimavarojen etsiminen ja voimistaminen. Työ voi olla myös ennaltaehkäisevää siten, että mahdolliselta myöhemmältä laitossijoitukselta vältytään. Tukihenkilötoiminnassa voidaan käyttää neuropsykiatrista valmennusta osana palvelua.

Tukihenkilötoiminta

Neuropsykiatrinen valmennus

Neuropsykiatrinen valmennus on asiakkaan omassa elinympäristössä toteutettua tukea ja ohjausta henkilölle, jolla on neuropsykiatrisia erityisvaikeuksia tai -piirteitä (esim. ADHD, Tourette, Aspergerin syndrooma). Nämä ominaispiirteet voivat aiheuttaa esimerkiksi oppimisvaikeuksia tai ongelmia sosiaalisissa suhteissa. Henkilöllä voi olla omantoiminnanohjaukseen, arjen- tai elämänhallintaan liittyviä haasteita. Tämänkaltaiset haasteet voivat saada aikaan negatiivisuuden kehän. Neuropsykiatrinen valmennus on aina tulevaisuuteen suuntaavaa. Kun yhdessä löydetään keinoja helpottaa arjen haastavia tilanteita, henkilön minäkuva ja asenne arkeen rakentuu myönteisemmäksi.

Neuropsykiatrinen valmennus on ratkaisukeskeistä ja jo voimassaolevien vahvuuksien esillenostamista ja käyttöönottamista. Työssä korostuu asiakaslähtöisyys ja työ räätälöidään aina asiakkaan tarpeiden mukaan. Asiakasta ohjataan määrittämään omat tavoitteensa ja löytämään omat voimavaransa näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Valmentajan tehtävä on tukea, kannustaa ja auttaa asiakasta saavuttamaan tavoitteensa. Usein työskentelyssä mukana on myös asiakkaan perhe/lähiverkosto riippuen asiakkaan ikätasosta. Neuropsykiatrisesta valmennuksesta voi olla apua esimerkiksi arjenhallinnassa, kouluun liittyvissä haasteissa, vuorovaikutustaidoissa ja itsetunnon vahvistamisessa. Työ etenee pienin askelin, tavoite kerrallaan ja onnistumisista iloiten. Tarkoituksena on asiakkaan myönteinen asenne omaan itseen ja arkeen. Neuropsykiatrisen valmennuksen menetelmiä voidaan käyttää osana perhetyötä ja tukihenkilötoimintaa.

Yhteystiedot


Puhelin 040 218 9706